Oletko törmännyt sosiaalisessa mediassa yrityksen päivitykseen, jonka perässä on henkilöity allekirjoitus? Entä oletko huomannut tilanteita, joissa yrityksen markkinointia tekevät muutkin kuin markkinointivastaavat?

Brändin inhimillistäminen lähtee yrityksen sisältä – ja yleensä vieläpä persoonien luonnollisen halun kautta. Joskus se voi olla johtajaan henkilöitynyttä (Teslan luoja Elon Musk tai aikaisemmin esimerkiksi Applen Steve Jobs), mutta yhtä lailla inhimillisyyslähettiläs voi työskennellä millä tahansa tasolla yrityksessä. Kun brändillä on kasvot, se on helpompi hyväksyä.

Edessäni olevan markkinointialan lehden kansi huutaa kissankokoisin kirjaimin: “Huippubrändit ovat lähellä sydäntä”. Tällä kertaa kyse on Brändien arvostus -tutkimuksen mainoksesta, mutta otsikko on ytimessä. Samaisessa aviisissa listataan kyseisen tutkimuksen tuloksia – ja kuinka ollakaan, autobrändien kakkoseksi on kiilannut Tesla ja Suomen arvostetuimmaksi jäätelöksi on noussut jo nimenä inhimillisyyttä ja suomalaisille tärkeää vaatimattomuutta huokuva Kolmen kaverin jäätelö.

Myös paikallisuus ja ekologisuus on inhimillisyyttä. Vaikka kaikki lelut tunnetusti tulevat Kiinasta, Plasto valmistaa edelleen kaikki muovilelunsa omassa tehtaassaan Maarianhaminassa – ja sijoittui samaisessa tutkimuksessa neljänneksi lelubrändien listalla heti Brion jälkeen. Vaikka muovi ja ekologisuus eivät yleensä kuulu samaan lauseeseen, lelun kestävyydellä on merkittäviä ekologisia elementtejä.

Herätä positiivisia tunteita, muista kohderyhmäsi arvot

Ihmisillä on taipumus inhimillistää brändejä samalla periaatteella kuin mitä tahansa muutakin asiaa: asiakas saattaa jättää tuotteen kaupan hyllyyn, koska tuote ei herätä positiivisia tunteita. Kuluttajat samaistuvat brändeihin, joita käyttämällä he voivat toimia arvojensa mukaisesti. Rehellisyyden ja läpinäkyvyyden rooli on korostunut puskaradion muututtua silmänräpäyksessä reagoivaksi someksi. Varsinkin eettisistä arvoista viestivän brändin on otettava viestimänsä arvot vakavasti.

Inhimillistämisellä brändistä voidaan tehdä helpommin lähestyttävä ja henkilökohtainen – ei pidä unohtaa, että brändin tehtävä on hurmata. Brändin ääni ei saa myöskään kahlehtia liiaksi esimerkiksi blogikirjoituksia, joiden avulla voidaan viestiä aktiivisesta ja aikaansa seuraavasta yrityksestä ja brändistä. Samaan aikaan markkinointiorientoitunut ja somessa aktiivinen henkilöstö täytyy kuitenkin muistaa kouluttaa, ettei brändin ääni katoa.

Brändin nimissä viestiessä on syytä muistaa myös vastaamisen tärkeys, kohteliaisuus ja kunnioitus. Kissa elää kiitoksella, brändi kiittämisellä.

Brändikkäin terveisin

Heikki