Kuukautiset saivat taannoin oman emojin. Tästä inspiroituneena teimme merkistöstandardia ja emojeita hallinnoivalle Unicode Consortiumille ehdotuksia muistakin tärkeistä aiheista. Samalla haluamme, että suomen kielessä ei puhuttaisi emojeista, hymiöistä tai kuvakkeista. Lanseeraamme siten sanan tunneke.

Vain muutos on pysyvää, eikä siltä välty enää edes logot. Yrityksen tai tuotteen nimen graafinen esitystapa on ollut tarkoin määritetty ja tiukimmin säädelty osa brändi-ilmettä yli sadan vuoden ajan.

Verkkonäkyvyyteen ja nettimarkkinointiin liittyy erilaisia käsitteitä ja toiminnallisuuksia, jotka kaipaavat avaamista mahdollisimman kansankielelle. Blogin kirjoitussarjassa tarjoamme lyhyen oppimäärän aiheeseen.

Maailmassa on yli miljardi ihmistä, jotka eivät voi käyttää verkkopalveluita. Ei siksi, että heillä ei olisi pääsyä internetiin tai puutteita verkon valtatiellä kruisailun käyttötaidoissa. Vaan siksi, että verkkosivut on suunniteltu väärin. Saavutettavuus on keskeisessä roolissa esimerkiksi julkisten palveluiden tai arkisten välttämättömyyksien kuten pankki- ja ruoka-asioiden digitalisoinnissa. Tavoitteena pitäisi olla, että kätensä loukannut kuurosokeakin voisi käyttää verkkopalvelua.

Kevät on monissa yrityksissä tilinpäätöksen aikaa. Avainlukuja analysoidaan tarkasti; kuinka paljon liikevaihto kasvoi, nousiko henkilöstökulut, mitä jäi viivan alle? Numerot ovat tärkeitä ja kertovat yrityksen kehityksen suunnasta. Mutta kuinka paljon analysoidaan laadullisia tekijöitä?